Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kontra-amiraali

Kuva: Asta Ruuskanen

Timo Junttila korostaa, että henkilöstövoimavaroissa olennaista on riittävä henkilöstömäärä ja henkilöstön osaaminen sekä oikein mitoitettu henkilöstöbudjetti rahoituspohjana.

Tuore puolustusselonteko toi selkeästi julki sen, että muuttunut turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö, uudet uhkakuvat ja yhä korkeamman toimintavalmiuden edellytykset edellyttävät puolustusvoimilta vähintään nykyistä henkilöstömäärää. Junttila toteaa, että uusi tilanne lisää työmäärää ja puolustusvoimien tehtävät eivät tule helpottumaan.

Aliupseereiden määrä kasvaa

Henkilöstöpäällikkö näkee, että puolustusvoimien tulee pystyä tulevina vuosina rekrytoimaan riittävästi osaavaa aliupseeristoa ja perehtyä huolella heidän osaamisensa kehittämiseen.

– Taloudellisten resurssien rajallisuus on haaste henkilömäärän nopeaan kasvattamiseen. Puolustusvoimat voi palkata strategisiin hankkeisiin määräaikaisesti alan asiantuntijoita hankkeiden budjeteista. 

Junttila toteaa, että Puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä tilanteessa henkilöstökokoonpanossa on lähes 14000 virkaa ja tehtävää.  Aliupseerien viroista on avoinna tällä hetkellä noin 600.

– Puolustusvoimauudistuksen myötä määritettiin puolustusvoimille tehtäväkokoonpano, jossa on noin 12000 tehtävää. Tältä pohjalta on valtion budjetissa meille annettu rahoitus noin 12000 virkaan tai tehtävään. Tämä menettely, jossa virkoja ei uudistuksen yhteydessä henkilöstökoonpanosta lakkautettu mahdollistaa sen, että opistoupseerien eläköityessä aliupseerivirkoja voidaan ottaa välittömästi käyttöön ilman, että jouduttaisiin anomaan puolustusministeriöltä uusien virkojen perustamista.

Kuva: Henri Hakulinen

Opistoupseerien määrä vähenee Junttilan mukaan vuosittain noin 100 henkilöllä. 2020-luvulla aliupseeristo tulee olemaan puolustusvoimien suurin ammattisotilaiden ryhmä.

– Tavoitteena on, että suurin osa opistoupseerien tehtävistä siirtyy aliupseereille.  Vaativimpien tehtävien osalta myös muut henkilöstöryhmät tulevat saamaan uusia vastuita.

Kun siirtymä toteutuu, merkittävä osa puolustusvoimien osaamisesta on Junttilan mukaan aliupseeriston käsissä.  Aliupseeristolle luotava uusi ammattitaito edellyttää järjestelmällistä osaamisen kehittämistä puolustusvoimien sisällä. 

– Tehtäviä voidaan siirtää henkilöstöryhmältä toiselle henkilöstön tarkoituksen mukaisen käytön takaamiseksi. Tehtävien sisältöjä voidaan tarkastella kun viranhaltija muuttuu. Oleellista on, että kulloinkin nämä tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttyvät.  Tämä edellyttää myös aliupseereilta kehittymishalua ja jossain tapauksissa myös valmiutta muuttaa paikkakunnalta toiselle.

Kuva: Tommi Toikander

Opistoupseereilla on tähän asti ollut vahva rooli perusyksiköissä. Junttila korostaa, että jatkossa aliupseerit tulevat olemaan kasvavassa määrin vastuussa varusmiesten koulutuksesta.

– Varusmiesten arvio kantahenkilökunnasta on jatkuvasti parantunut. Vuoden 2017 ensimmäisen saapumiserän arvio henkilökunnasta oli tähänastisista paras, eli 4.3. Tämä on merkittävältä osalta myös aliupseeriston ansiota.

Junttila ei näe, että upseerit, esimerkiksi sotatieteen kandidaatit, jäisivät merkittävänä henkilöstöryhmänä perusyksiköihin kouluttajatehtäviin.

– Upseerille kouluttajana toimiminen on tietty vaihe sotilasuraa. Se on tärkeä osa kasvamista vaativampiin tehtäviin. Hyvin harva upseeri jää kouluttajan tehtäviin. 

Seuraajasuunnitelmat koko henkilöstölle

Henkilöstöstrategiassa on määritelty tavoitteita muun muassa henkilöstön määrään, saatavuuteen, osaamiseen, toimintakykyyn, johtamiseen ja työtapoihin.  Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategian mukaan puolustusvoimien ydintehtäviin kuten toimintavalmiuden ylläpitämisen, asevelvollisten kouluttamiseen sekä uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen edellyttämiin tehtäviin.

Junttila nostaa kehittämistoimenpiteistä keskeisinä uudet suorituskyvyt, tehtävä- ja seuraajasuunnittelun sekä sodanajan tehtävien edistämisen. Uusien suorituskykyjen rakentaminen vaatii resursseja. Puolustusselontekoon kirjattuja kehittämiskohteita tällä hetkellä ovat erityisesti valmius, tiedustelu, kyberpuolustus, vaikuttamiskyky sekä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen. Junttilan mukaan uusiin suorituskykyihin tarvittavaa määräaikaista lisähenkilöstöä voidaan palkata kyseisten hankkeiden hankerahoista.

Kuva: Niko Muukka

Osaamisen ja sen myötä suorituskyvyn jatkuvuuden takaamiseksi, joukko-osastot on velvoitettu tekemään seuraajasuunnitelman koko henkilöstölle.

– Pääesikunnan rooli on valvoa, että tätä velvoitetta noudatetaan. Otamme asian taas esille komentajiston suuntaan syksyn neuvottelupäivillä.

Junttila pitää tärkeänä henkilöstön sodan ajan tehtävien aiempaa vahvempaa tiedostamista ja niihin liittyvän osaamisen edistämistä. Hän näkee, että henkilöstö kokee hienolla tavalla vastuuta omasta SA-tehtävästään.

– Valmistarkastukset osoittavat, että henkilöstö hallitsee tehtävänsä. On hyvä, että heillä on aikaisempaa laajemmin ollut mahdollisuus harjoitella omaa sodan ajan tehtäväänsä. 

Sotilaille kansainvälisiä tehtäviä

Kuva: Ville Nevalainen

Puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi säädettiin tänä vuonna kansainvälisen sotilasavun antaminen.  Tämä tulee näkymään ajan kanssa henkilökunnan työn sisällössä.  Tällä hetkellä on vielä auki, miten kansainväliset tehtävät tulevat realisoitumaan sotilaiden arjessa.

– Puolustusvoimien tulee käyttää kansainvälisiin sotilasaputehtäviin ensisijaisesti niitä, jotka ovat sitoutuneet kansainvälisiin tehtäviin. Eli käytännössä ne pyritään toteuttamaan vapaaehtoisella henkilöstöllä. Meillä on kuitenkin mahdollisuus velvoittaa henkilökuntaa lähtemään näihin tehtäviin.

– Palvelussuhteen ehtojen osalta ministeriössä tapahtuva työ on avainasemassa. Toivomme, että käytännön asiat saadaan selvitettyä mahdollisimman pikaisesti. Asia on tällä hetkellä puolustusministeriön käsissä. 

Valtion virkaehtosopimus päättyy tammikuun lopulla 2018. Junttila muistuttaa, että puolustushallinto on osa valtiohallintoa ja moni asia on vielä tässä vaiheessa auki. Tulevaa sopimuskierrosta on siksi vielä vaikea arvioida.

Lue myös

>> Henkilöstöasioiden karumpi arki

>> Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu

>> Tehtävään määrääminen ja siirtovelvollisuus