Valmius, valmius, valmius

Myllykangas aloitti valmiuspäällikkönä juuri kun turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö alkoi hiljalleen muuttua vuodesta 2013 alkaen. Sotilaallinen toiminta ja jännitteet Suomen lähialueella ovat lisääntyneet sen jälkeen ja kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt.

Puolustusvoimat oli Myllykankaan mukaan 1990 luvun lopulle asti selvästi valmiusorganisaatio. Tuolloin kuitenkin valmiutta alettiin höllentää. Syynä tähän oli rauhoittunut tilanne Suomen lähialueilla. Ilmeistä turvallisuusuhkaa ei entiseen tapaan koettu olevan.  Ukrainan ja Krimin tapahtumien myötä vuonna 2014 Suomessakin todettiin, että voimapolitiikka on palannut Suomen lähialueille.

Koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi

Puolustusvoimissa on tapahtunut selkeä muutos koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Valmiuspäällikkö muistuttaa, että puolustusvoimat on organisaatio kriisiaikaa varten ja sen tulee varautua aikaisempaa paremmin erilaisiin sotilaallisiin kriiseihin.

– Tämän pitäisi olla joka päivä mielessä. Me ammattisotilaat edustamme organisaatiota, jolla on lainmukainen oikeus torjua sotilaallista uhkaa.  Kun olimme koulutusorganisaatio, valmiutta ei korostettu. Olimme pitkään tottuneet olemaan yksi rauhanajan virasto, jonne tullaan aamulla töihin ja lähdetään illalla pois.

Toimintaympäristön muutos ja voimapolitiikan palaaminen on näkynyt viimeisen vuoden aikana myös valtionhallinnon linjauksissa. Vuonna 2016 julkaistu Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä vuoden 2017 alussa julkaistu Puolustusselonteko puhuvat samaa kieltä. Puolustukselle asetetut vaatimukset ovat kasvaneet ja sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava.

Valmispäällikön mukaan puolustusvoimilla on joka hetki valmiudessa joukkoja eri puolella Suomea. Niissä on erilaisilla suorituskyvyillä varustettua henkilöstöä.

– Varusmiehet ovat meidän suurin valmiudellinen henkilöstöryhmä. Heitä voidaan käyttää osaamisensa mukaisesti maanpuolustustehtävässä siinä kun kenraaleitakin. Vuoden alusta lukien joukko-osastoihin on muodostettu valmiusyksiköitä. Yksiköt koostuvat henkilökunnasta ja varusmiehistä.

Puolustusvoimien tiedotteen mukaan valmiusyksiköillä nostetaan Maavoimien suorituskykyä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä. Niitä voidaan käyttää myös muiden viranomaisten tukemiseen kotimaan häiriötilanteissa.

Valmiuspäällikkö kiittää kansanedustuslaitosta ajassa elämisestä. Asevelvollisuuslain muutos antoi puolustusvoimille paremmat mahdollisuudet valmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon.

– Keskeinen muutos uuden asevelvollisuuslain myötä on se, että voimme valmiudellisista syistä kutsua aikaisempaa nopeammin reserviä riviin.

Merkittävä valmiudellinen asia Myllykankaan mukaan on se, että puolustusvoimat on kriittisesti tarkastellut myös omia sisäisiä säädöksiään. Normien terävöittäminen edistää nopeampaa toimintaan ryhtymistä. Myös materiaalin varastointia on kehitetty ja sen käytettävyyttä on parannettu.

Asevelvollisuusarmeija toimii

Valmiuspäällikkö uskoo varusmiehiin ja nuoriin. Asevelvollisten koulutusjärjestelmä tuottaa riittävän määrän joukkoja.

– Meidän tehtävämme on puolustaa koko maata. Asevelvollisuusjärjestelmän myötä saamme käyttöömme hyvin monenlaista osaamista. Meillä on käytössämme Suomen terävintä aivokapasiteettia. Meidän tehtävänä on ulosmitata kaikki potentiaali ja kyky heistä.

Myllykangas näkee, että puolustusvoimien ammattialiupseereilla on tärkeä rooli varusmiesten kouluttajana.

– Kantahenkilökuntaan kuuluvat aliupseerit siirtävät asennetta ja oppia asevelvolliselle. Nuorten aikuisten kanssa työskentely on vastuullista. Nuoret ovat hyvin alttiita. Kouluttajalla on iso vastuu itsestään ja siitä, että hän osaa oikealla tavalla siirtää asennetta asevelvollisille.

Valmius näkyy arjessa

Valmiuden korostaminen näkyy selvästi varuskuntien arjessa ja ammattisotilaiden päivärytmissä. Poikkeukselliset tilanteet ovat rikkoneet totuttua arkirytmiä ja tämä on vaikuttanut myös ammattisotilaiden työhön.

– Valmiuden säätelyä tulee harjoitella. Yksittäisen sotilaan elämässä tämä näkyy esimerkiksi niin, että hänen joukkonsa voidaan yllättäen siirtää määräajaksi muualle johonkin valmiudelliseen tehtävään. Tämä tuo ihmisten arkeen yllättäviä muutoksia joihin tulee sopeutua ja joita varten tulee varautua.  Työvuorosuunnitelmissa pitää pyrkiä pitäytymään niin pitkälle kuin mahdollista.  Tulee kuitenkin muistaa, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Aina pitäisi olla vaihtoehtoja mietittynä tällaisen tilanteen varalle.

Valmiuspäällikkö korostaa, että virkamies on virkamies myös vapaa-ajalla. Hänet on mahdollista kutsua töihin myös vapaa-ajalta.

Valmiuspäällikkö kannustaa ammattisotilaita varautumaan myös henkilökohtaisessa elämässään yllättävien tilanteiden varalta. Hän kehottaa kaikkia miettimään esimerkiksi sitä, miten toimia esimerkiksi laajamittaisen ja pitkäaikaisen sähkökatkon sattuessa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta tilanteesta hän pitää Ilkka Remeksen kirjan Jäätyvä helvetti juonenkäänteitä. Kirjassa Suomeen kohdistuvat sabotaasit ja kyberiskut katkaisevat sähköt ja viestiyhteydet koko maasta keskellä kylmintä talvea.

Valmiuspäällikön motto:

Tahto voittaa aina miekan.

Lue lisää aiheesta: >> Valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa